Työpajatyöskentely Co-ProtoLabissa voi tuottaa patentoitavia keksintöjä. Jotta valmistaudutaan niiden mahdolliseen suojaamiseen patentoimalla, kuvataan tässä menetelmäkirjastossa patentointiin liittyvät keskeiset seikat.

Patentointiprosessiin kannattaa lähteä vasta, kun on tehty selvä hyödyntämissuunnitelma keksinnölle. Joidenkin keksintöjen kohdalla esim. hyödyllisyysmalli voi olla patenttia sopivampi suojamuoto. Täsmällisiä neuvoja saat Patentti- ja rekisterihallitukselta. Käytännössä patentin hakemiseen tarvitaan apua patenttiasiamieheltä ja/tai muulta asiantuntijalta.

MIKÄ on patentti

Patentilla saadaan suoja tekniselle keksinnölle. Patentti on viranomaisen myöntämä oikeus keksijällle (tai patentin haltijalle) kieltää muita toimijoita ammattimaisesti valmistaa, maahantuoda tai pitää kaupan patentoitua keksintöä hyödyntävää tuotetta tai soveltaa patentoitua menetelmää. [1]

Patentti on liiketoiminnan työkalu. Patentti ei takaa, että yrityksesi voisi käyttää keksintöä vapaasti, eikä patentti automaattisesti estä muita kopioimasta keksintöä. Patentti on keino ryhtyä toimiin oikeusistuimissa niitä vastaan, jotka käyttävät luvatta patentissa määriteltyä keksintöä. [2]

MITÄ voidaan suojata patentilla?

1. Patentoitava keksintö

Patenttilaissa on määritelty, minkälaisiin keksintöihin patentin voi saada. Keksintö voi olla konkreettinen esine, sen osa, tai esim. valmistus- tai mittausmenetelmä. [1] Edellytykset patentin myöntämiselle ovat sen teollinen sovellettavuus sekä keksinnön uutuus ja patentoitavuus. Patentti voidaan myöntää keksinnölle, joka poikkeaa olennaisesti ennen patenttihakemuksen jättämistä tunnetusta tekniikasta. Nämä perusedellytykset tutkii patentin myöntämisestä päättävä viranomainen. [1]

Tietokoneohjelma on patentoitavissa jos tietokoneella toteutetaan uusi ja keksinnöllinen menetelmä, joka ratkaisee teknisen ongelman. Toisin sanoen, tietokoneohjelma on patentoitavissa uutena menetelmänä (eikä tuotteena), eli tapana ratkaista jokin tekninen ongelma käyttämällä yleiskäyttöistä tietokonetta, joka suorittaa tietynlaista ohjelmaa. Sensijaan ei-patentoitavia ohjelmistokeksintöjä ovat sellaiset, joissa entuudestaan tunnettu menetelmä toteutetaan tietokoneohjemalla. [4] Käyttöliittymän yksittäiset elementit, kuten ikonit, voivat olla tekijänoikeuden suojaamia.

Yhdysvalloissa myönnettävä Design Patent on vastaava oikeus kun mallioikeus Suomessa.

2. Business Method Patent (USA)

Yhdysvalloissa on mahdollista saada patentti liiketoimintamenetelmälle eli ns. Business Method Patent. Nämä keksinnöt käsittävät laitteen ja menetelmiä prosessoida dataa jonkin liiketoiminnan suorittamiseen.

MITEN suojaa haetaan patentoimalla?

Yleensä keksintö kuvataan ensin keksijöiden laatimassa keksintöilmoituksessa, jonka pohjalta yritys arvioi keksinnön ja päättää sen patentoimisesta tai muusta suojaamisesta.

Keksinnölle haetaan patenttia jättämällä viranomaiselle patenttihakemus. Hakemuksessa olevilla patenttivaatimuksilla ilmaistaan täsmällisesti mitä patentilla halutaan suojata. Patenttihakemuksessa esitellään kaikki piirteet, jotka tarvitaan tarkoitetun vaikutuksen aikaansaamiseksi keksinnössä.

Patenttihakemus laaditaan keksintöilmoituksen pohjalta. Käytännössä patenttihakemuksen laatii keksinnön tekniikan alalla koulutuksen saanut patenttiasiamies yhdessä keksijöiden kanssa. Asiamies valtuutetaan valtakirjalla. Patentoinnin kustannuksissa tulee huomioida asiamiehen palkkio.

Patentoinnin asiakirjat löytyvät täältä

Patentin maantieteellinen kattavuus

Yritys hakee patenttia erikseen jokaiseen valtioon, jossa patenttia halutaan hyödyntää tai jossa on odotettavissa kilpailevaa toimintaa liittyen patentilla suojattuun keksintöön. [1] Patenttia voi hakea kolmen ‘reitin’ kautta: kansallinen, alueellinen ja kansainvälinen. Kansallinen reitti tarkoittaa että patenttia haetaan kerrallaan yhden valtion alueelle. Alueellinen reitti tarkoittaa että patenttia haetaan samalla kertaa kaikissa EPC:n (European Patent Convention) jäsenmaissa jättämällä yksi hakemus Euroopan Patenttivirastoon (EPO). Kansainvälinen rekisteröinti tarkoittaa mahdollisuutta hakea patenttia yli 150 maassa jättämällä yksi hakemus WIPO:n (World Intellectual Property Organization). [3]

Keksinnön patentointistrategiaa laadittaessa kannataa selvittää, ketkä toimijat tulevat hyödyntämään patentoitavaa keksintöä ja olisivat tämän vuoksi kiinnostuneita osallistumaan patentin maantieteellisen ulottuvuuden määrittämiseen (ja mahdollisesti osallistumaan patentointikustannusten jakamiseen). [1]

HAKUAIKA ja KUSTANNUKSET

Patentointi on kaikkein aikaavievin ja kallein teollisoikeus hakea ja voimassapitää. Patentoinnin kustannukset muodostuvat viranomaismaksuista ja patentinhakuprosessia hoitavien asiamiesten palkkioista. Kustannukset kasvavat sitä mukaa mitä useammassa maassa haetaan patenttia.

Viranomaismaksut liittyvät patentinhakemiseen ja voimassapitoon. Maksujen suuruus vaihtelee maiden välillä ja vuodesta toiseen: mitä kauemmin patenttia pidetään voimassa, sitä suuremmiksi vuotuiset kustannukset nousevat.

Patenttihakemuksen kirjoittaminen asiamiehellä maksaa noin 3 000-5 000 euroa. Suomessa vuonna 2018 patenttihakemusmaksu on 500 euroa, lisättynä julkaisumaksulla 500 euroa, mahdollisella käännösmaksulla (70 euro/sivu) sekä muilla mahdollisilla maksuilla. Patentin myöntämisen jälkeen kolmannesta vuodesta alkaen tulee maksaa vuosittain kohoava vuosimaksu niin kauan kun patentti halutaan pitää voimassa (enintään 20 vuotta). Vuosimaksu esimerkiksi 4. vuodelle on 125 euroa ja 10. vuodelle 400 euroa. Ajankohtainen hinnasto on PRH:n verkkosivulla. Lisäksi patentinhakijan tulee varautua patenttiväitteiden käsittelykuluihin sekä mahdollisista mitätöimis- ja loukkauskanteista aiheutuviin kustannuksiin.

Vastaava maksujärjestelmä on kaikissa maissa, joskin maakohtaiset erot kustannuksissa voivat olla merkittäviä.

Patentin hakuaika on tyypillisesti 2-5 vuotta.

Yrityksen oikeus keksintöön

Täällä on kuvaus oikeuksiensiirtosopimuksista ja työsuhdekeksinnöistä.

Lähteet

[1] Kivi-Koskinen, Timo (1999) Teollisoikeudet pienen ja keskisuuren yrityksen kilpailukeinona. Tekes – Kansainvälisten verkostojen raportti 2/98.

[2] Loven, Keith (2007) Patents on a budget. In: The Handbook of European Intellectual Property Management.

[3] European IPR Helpdesk: Your Guide to IP in Europe.

[4] https://www.leitzinger.fi/fi/ipr-infoa/patentit/tietokoneohjelmat